Kirkkoaasi: Etiopian alkulähteillä

Vuoristokokemuksen runtelemina aasit saapuivat mystiseen Aksumin kaupunkiin nuutuneina. Maagisen tunnelman saattoi aistia jo heti pienen kävelylenkin jälkeen. Ehkä se johtui siitä, että kovin montaa kaupustelijaa ei ilmaantunut jokaisen korttelin jälkeen aasien kimppuun. Värikkäät rakennukset ja leppoisa tunnelma saivat aasien mielenkiinnon todella heräämään ja aistit valpastumaan. Paikka tuntui olevan kuuluisa myös erittäin värikkäistä ja näyttävistä isoista koreista, joita aasit näkivät heti torilla, jonne käsityöläiset olivat tulleet niitä myymään paikallisille välittäjille. Sähköinen tunnelma johtui varmasti myös siitä, että Aksum on Etiopian ortodoksikristittyjen pyhin paikka. Sanotaanhan itse liitonarkin majailevan yhdessä Aksumin kirkoista.


Arkki saapuu Etiopiaan

Etiopian kansalliseepoksen Kebra Negastin mukaan kaunein nainein maan päällä, (huom. hänellä sanottiin olevan karvaiset sorkkajalat) Saban kuningatar Makeda, Aksumin muinainen hallitsijatar, matkusti Jerusalemiin kuningas Salomon viisauksia kuulemaan (vrt. 1. Kun. 10 ja 2. Aik. 9). Salomo viehättyi kovasti kuningattaren kauneudesta ja päätti vietellä tämän ovelalla juonellaan. Salomo antoi kuningattaren jäädä vieraakseen sillä ehdolla, ettei tämä ottaisi itselleen mitään kuninkaalle kuuluvaa. Kuningatar, rikas kun oli itsekin, tyrmistyi Salomon epäilyistä ja suostui sopimukseen. Kuningas Salomo järjesti isot pidot, joissa kuningatar söi suolaista ja mausteista ruokaa vatsan täydeltä. Yöllä kuningatar heräsi kovaan janoon ja unenpöpperöissään kurotti lähimmän vesiastian luo. Juotuaan vettä kuningas Salomo voitonriemuissaan riensi ilmoittamaan, että kuningatar oli ottanut hänen omaisuuttaan. Kuningatar yritti väittää vastaan sanoen, että sehän on vain vettä, johon Salomo totesi viisaana, että mikään ei ole arvokkaampaa maan päällä kuin vesi. Tämän vierailun tuloksena Sheban kuningatar synnytti pojan, Menelikin, ja näin Etiopian kuninkaallinen suku sai alkunsa. Ehkä Salomo sai lopulta katua tekosiaan, sillä Menelik palasi aikanaan omalta Jerusalemin matkaltaan laukku hieman painavampana. Liitonarkki kulkeutui nimittäin hänen mukanaan likavaatteiden seassa Etiopiaan.

Liittyipä Aksumin valtakauden muinaiseen syntyyn Saban kuningatarta liitonarkkeineen tai ei, melkoisesta kauppamahdista Afrikan ja Aasian solmukohdassa ja mahtavasta valtakunnasta joka tapauksessa oli kyse n. 400-luvulta eKr. alkaen. Uskomatonta on se, että tästä Unescon kohteesta on kaivettu esiin vain 10 prosenttia. Monta mysteeriä on vielä selvittämättä.

Aasit pääsivät paikallisen oppaan mukana katsomaan ensin aluetta, jota käytettiin muinaisten hallitsijasukujen hautapaikkoina. Samalla tavalla kuin Egyptin pyramidit, Aksumin obeliskit ja hautakammiot ilmensivät kunkin hallitsijasuvun mahtia ja rikkauksia. Yhdestä isosta graniittimöhkäleestä veistetyt obeliskit ikkuna- ja ovikaiverruksineen olivat jotenkin outo näky keskellä tavallista asutusta. Keskellä aukiota oleva kaikkein massiivisin pystyssä oleva obeliski vietiin 1937 Mussolinin pröystäilytarpeisiin Italiaan. Takaisin Aksumiin se saatiin vuonna 2005 pitkien diplomaattisten neuvotteluiden jälkeen.

Aksumin viehättävyys piilee myös siinä, miten pitkä historia ja nykyhetki lomittuvat tosiinsa hauskalla tavalla. Obeliskikentän toisessa päässä on Sheban kuningattaren kylpypaikaksi kutsuttu allas, josta paikalliset käyvät hakemassa vettä pyykinpesua varten. Vuohet ja aasit juoksentelevat sulassa sovussa siinä sivussa. Vähän kauempaa 80-luvun lopussa paikalliset maanviljelijät löysivät sattumalta Rosettan kiven etiopialaisen version, johon on kolmella kielellä kirjattu legendaarisen kuningas Ezanan urotekoja. Siellä se seisoo keskellä ei mitään pienessä majassa juuri siinä paikassa mistä se löytyikin.

Vuohi nettikahvilassa

Aasit tutustuivat myös kristillisen historian mystiseen puoleen ja suuntasivat lounastauon jälkeen viereiselle kirkkoalueelle, Etiopian ortodoksien kaikkeinpyhimpään. Vanhaan kirkkoon sai tutustua vain miespuolinen aasi, joten sillä välin toinen aasi tyytyi kiertelemään uudemmassa kirkossa, joka jo opaskirjan varoitusten mukaan oli näkemisen arvoinen erityisesti siitä syystä, että se kertoo lähinnä rakennuttajansa Haile Selassien hirveästä mausta. Esteettistä silmää se ei kyllä miellyttänyt, mutta tuttuja kertomuksia oli kiva bongailla seiniltä. Lopuksi aasit saivat muiden kuolevaisten kanssa tyytyä vain vilkuilemaan kaukaa sitä kaikkein pyhintä kirkkoa, jossa liitonarkin uskotaan majailevan yhden munkin hellässä hoivassa. Ainakaan mitään kovin erityisiä värinöitä sieltä suunnalta ei valitettavasti välittynyt tällä kertaa.

Aasit taisivat olla vähän liian innoissaan uusista tuttavuuksistaan, nimittäin kameleita alkoi ilmaantua enenevissä määrin näköpiiriin joka puolella. Seuraavaksi olikin tarkoitus tutustua vielä lähemmin kameleihin ja Etiopian haasteellisimpaan maastoon Da